torstai 24. syyskuuta 2015

Nujertaako lama ihmisen?

Luottamusta ja yhteistyötä

Olin kuuntelemassa Presidentti Tarja Halosta, joka alusti aiheesta Suomen tulevaisuus – meidän vastuumme ja oikeutemme.  Lähtökohtana tilaisuudelle oli se, että yhdessä voimme nujertaa laman. Vastakkainasettelun ja pelon aika on ohi. Halonen korosti luottamusta ja yhteistyötä hyvinvointivaltion siemenenä.

Muutokset ovat nopeita ja arvaamattomia. Totta, on pysyttävä kelkassa ja osallistuttava keskusteluihin. Luottamus eri tahojen välillä syntyy vain yhdessä keskustelemalla ja tekemällä. Ketkä sitten ovat tekemässä asioita yhdessä?  Kuuntelin kättä päälle –työpajassa ihmisten mielipiteitä. Osallistujat olivat yhteiskuntamme huipulta. Keskustelu oli paikkapaikoin hyvin teoreettista ja kaukana tavallisen taviksen maailmasta. Kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön merkitys ja syrjäytyneiden ihmisten maailma tuntui olevan aivan jostain toisesta todellisuudesta. Miten oppisimme paremmin näkemään kokonaisuutta ja erilaisten päätösten vaikutuksia?

Kuvaavaa tälle ajalle on, että Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö Sosiaali- ja Terveysyhdistys SOSTE jäi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluryhmien ulkopuolelle. Vielä viime vaalikaudella SOSTE oli mukana sote-uudistuksen valmisteluryhmässä. Nykyinen hallitus on koonnut sote- ja aluehallintouudistusta käsittelevän ohjaus- ja projektiryhmät pelkästään valtionhallinnon edustajista, jotka tulevat valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, oikeusministeriöstä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.  Työryhmissä ei ole edustajia sosiaali- ja terveysalan järjestöistä. Poissa suunnittelupöydistä, poissa mielistä.

Pääministeri Sipilä puhui kansalle viikko sitten. Haastavat ajat ovat meneillään. Pääministeri kertoi meidän velkaantuvan miljoona euroa tunnissa.  Hurjalta kuulostaa, onkohan laskentatapa oikea vai halutaanko kansaa pelotella?  Totta sekin on, ettei velalla voi elää ja valtion velkakierre on pysäytettävä. Tiedämme, että kivuliaita päätöksiä on tulossa. Keihin nämä leikkaukset sitten kohdistuvat? Nyt jo tiedämme leikkurin heiluvan niissä asioissa, jotka koskettavat omaa jäsenkuntaamme.

Ratkaisuna työ



Kaikkialla ratkaisuna tuntuu olevan työ. Hallitus haluaa turvata työn ja peruspalvelut. Työmarkkinoita uudistetaan. On löydettävä uusia ratkaisuja. Työ on meille vammaisillekin ihmisille olennainen. Työ on tärkeä osa ihmisyyttä ja se tuo myös ihmisten tarvitsemaa turvaa. Osatyökykyisistä 30 000 haluaa avoimille työmarkkinoille. Moni vammainen ihminen haluaa  yrittäjäksi. Onnistuneen lobbaustyön ansiota osatyökykyisten työllistyminen ja vammaisyrittäjyys on sisällytetty maamme hallituksen kärkihankkeeksi. Tämä merkitsee sitä, että meidän on järjestöissä tarjottava ratkaisuvaihtoehtoja päättäjille. Onneksi vammaisyrittäjät ovat ottaneet kopin ja Suomen Yrittäjätkin on oivaltanut asian tärkeyden. Meidän on itse nähtävä omat mahdollisuutemme. Olemmehan kaikki osa muutosta ja osa prosessia.

Hallituksen leikkuri kurjistaa   


Ikävä kyllä monet jäävät tahtomattaan työelämän ulkopuolelle. Keskusteluissa puhutaan vähän  syrjäytyneistä.  Joku ei kerta kaikkiaan jaksa täyttää lomakkeita, toinen ei jaksa nousta sängystä, kolmas lopettaa työhakemusten lähettämisen jne. Yhteiskunnassa ei pidä kurjistaa niiden asemaa, joilla on muutenkin vaikeaa.

Kuuntelin erään vammaisen naisen tarinaa. Hän ei ole koskaan ollut työelämässä vaikean vammansa vuoksi. Kuukausituloina on takuueläke 746,57€/kk sekä eläkkeensaajan korotettu hoitotuki 155,57€. Asumistuen jälkeen vuokra on vielä 187€ kuukaudessa. Matkakatto 272 euroa täyttyy, samoin lääkekatto 612,62 euroa. Henkilö käyttää runsaasti lääkkeitä. Onneksi katot täyttyvät maaliskuussa, mutta sitä ennen on alkuvuoden kolmen kuukauden ajan löydettävä 300 euroa omavastuuosuuksiin. Mistä tämä säästö löytyy? Sairastua ei saa yhtään, koska kukaan ei maksa sairaalamaksuja.

Nainen tarvitsi sähköpyörätuolia, hengityslaitetta ja happirikastinta. Kaikkia on ladattava sähköllä.  Sähkölaskua kertyy n 40 euroa/kk. Naisella on tietysti kännykkä, mutta hänellä on myös lankapuhelin.  Lankapuhelimeen on nimittäin kytketty turvapuhelin. Puhelin laskut ovat noin 70€ /kk.

Pelottaako tätä naista? Tottakai! Tämän naisen tulot pienevät entisestään. Hallitusohjelmassa on ilmoitettu, että eläkkeiden indeksikorotukset jäädytetään, eläkkeensaajan asumistuki yhdistetään yleiseen asumistukeen, lääkekorvaukset pienenevät ja taksimatkojen omavastuut nousevat. Veronkorotus on tulossa sähköön, kiinteistöveroon ja lämmitykseen.  Takuueläkkeeseen on sentään tulossa 23 euron korotus. Monella vammaisella henkilöllä on kyse koko aikuisiän kestävästä niukkuudesta ja vaihtotaloudessa elämisestä. Miten syntyy luottamusta päättäjiin?


Miksei koroteta niitten asioitten verotusta, jotka aiheuttavat haittaa kuten esim. alkoholiveroa?

perjantai 23. tammikuuta 2015

Lumi riesana

Useana aamuna on saanut päivitellä lumentuloa. Eräänä aamuna taloyhtiön huoltomies putsasi luiskat ja oven edustat lumesta. Eipä aikaakaan kun saapui aurauskalusto ja aurasi pihan. Tämän seurauksena lumivallit tukkivat sisäänpääsyreitit rappukäytäviin ja talosta ulos kadulle. Kysyin pihassa olleelta huoltomieheltä, miksei ensiksi aurata ja sitten vasta lapioida lumia, hän vastasi: ”Nykyisin kaikessa halutaan säästää.” Epäselväksi jäi, miten tämä oli kustannuskysymys. Mielestäni kyse on enemmänkin töitten kokonaisuuden hallinnasta ja yhteistyöstä. Kokonaisuuksien hallinta puuttuu yhdessä sun toisessa asiassa yhteiskunnassamme. Eri toimenpiteet ostetaan eri yrityksiltä eivätkä yritykset aina keskustele keskenään, vaan kukin hoitaa ainoastaan oman osuutensa kokonaisuudesta.

Apuvälinein liikkuville talvet ovat painajaisia. Lumivallit ulko-ovien edessä ja huonosti auratut pihat ja kadut estävät liikkumisen. Pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuminen on mahdotonta eikä lumikasojen yli pääse millään. Niinpä useilla alkaakin monta kuukautta kestävä kotiaresti tai ns sisäruokintakausi omassa kodissa. Kaunis luminen maisema sentään tuo jotain lohtua.

Runsaslumiset talvet tuovat mukanaan myös pysäköintiongelmat. Aurauskalusto kun usein saattaa tyhjentää lumikuormansa vammaisten pysäköintipaikalle. Tviittasin asiasta apulaiskaupungin johtaja Pekka Saurille, joka kysyi, onko todellakin totta, että näin tehdään. Totta on ainakin Helsingissä. Lisäksi lumikasat sulavat hitaasti ja estävät näin vammaisen henkilön pysäköinnin invapaikalle pitkälle kevääseen. Invaparkkipaikka ei ole lumen kaatopaikka.



Invalidiliitossa olemme nousseet lumibarrikadeille. Pääkallokelit-kampanjassa http://pääkallokelit.fi/  muistutamme hyvän talvikunnossapidon merkityksestä.

Mallia Ruotsista

Kaatumiset ja liukastumiset talvella aiheuttavat suuret terveydenhuollon kustannukset. Ruotsissa on pohdittu sitä, miten kustannuksia voidaan alentaa ja miten ihmiset pääsevät helpommin liikkumaan talvella. Tukholmassa on hyväksytty lumiaurausstrategia. Lumimyräkän jälkeen kaupungin aurausautot lähtevät ensimmäisenä puhdistamaan ja hiekoittamaan jalankulkuväyliä ja pyöräteitä. Kun vanhassa järjestelmässä lumimyräkän jälkeen aurausautot ensimmäiseksi aurasivat autotiet, uudessa käytännössä aurausautot puhdistavat ensiksi päiväkotien ja isojen työpaikkojen alueet. Sen jälkeen tulevat koulut. Vasta näiden kohteiden jälkeen aurataan päätiet. Sama käytäntö on leviämässä myös muihin kaupunkeihin. Tulokset ovat olleet lupaavia. Lumimyräköiden jälkeen kulkeminen on helpottunut tasapuolisesti kaikkia kaupunkilaisia. Pitäisikö oppia ottaa naapurimaasta?

Pääkallokelit nostavat terveydenhuollon kustannuksia

Lehdet ovat tammikuussa olleet täynnä artikkeleita liukastumisesta. Viimeisimpänä liukastui entinen pääministerimme Paavo Lipponen, jonka nilkka murtui kolmesta kohtaa.  Liikkuminen on vaikeaa kaikilla, saatika sitten, kun käytössä on rollaattori tai pyörätuoli.

Vuosittain liukastumiset ja kaatumiset aiheuttavat suuria kuluja. Vuoden 2012 tilastot kertoivat, että suomalaisille sattuu vuosittain lähes 390 000 kaatumista ja liukastumista, joista lähes puolet johtaa sairaala- tai lääkärinhoitoon. Jokaisena talvikuukautena noin 20 000 suomalaista loukkaantuu ulkona liukastumisen seurauksena. Sairaanhoidon kulujen lisäksi menetetään työpäiviä. Yhden liukastumisen hinnaksi on laskettu 11 000 euroa.

"Liukastumiset koskettavat kaikkia iästä riippumatta ja niillä voi olla yllättävän kivuliaita ja pitkäkestoisia seurauksia", erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi Pysy pystyssä -kampanjasta totesi tammikuussa.

Myös Invalidiliiton pääkallokelit.fi -sivuilla muistutetaan liukastumistapaturmien vaaroista ja annetaan vinkkejä niiden välttämiseksi.

Varautuminen liukkaisiin keleihin on tärkeää. Jokaisen tulisi antaa palautetta pihojen ja kulkuväylien kunnossapidosta. Pihojen ja katujen hiekoitus sekä lumien puhdistaminen auttavat montaa muutakin kulkijaa pysymään pystyssä. Vastuu loukkaantumisista ei ole kuitenkaan kevyen liikenteen käyttäjän. Huomiota on kiinnitettävä enemmän siihen, että vastuullisia ja korvausvelvollisia ovat katujen ja teiden kunnossapidosta vastuulliset. Miten tätä asiaa voidaan parantaa maassamme?