maanantai 15. syyskuuta 2014

Vaikeavammaiset-termi pois laista – vammaiset pois mielestä

Muutamia vuosia sitten ollessani puheenjohtajana Valtakunnallisessa vammaisneuvostossa keskusteltiin siitä, pitäisikö luopua termistä vammainen. Tuolloin tultiin siihen tulokseen, ettei. Ei pidä häivyttää asiaa, joka on tosiasia. Häivyttämällä termi vammainen tai vaikeavammainen mitätöidään ja kielletään samalla tämän ryhmän olemassaolo.

Vammaisten joukko ei ole mikään homogeeninen ryhmä. Ryhmään kuuluu mitä erilaisimpia vammaisia henkilöitä erilaisine tarpeineen ja nämä tarpeet on tunnistettava ja ymmärrettävä. Vuosi sitten tuli voimaan vanhuspalvelulaki, jossa termi vanhus on unohdettu. Poissa laista - poissa mielestä.  

Miksi erityisasema on tärkeä  

Nyt yhdistetään vammaispalvelulakia ja kehitysvammaisten erityishuoltoa. Kyseessä on merkittävin uudistus vuosikymmeniin. Yhtä suuri oli invalidihuollon uudistus vuonna 1988.  Merkittävää tuolloin oli, että laissa vaikeavammaisten palvelut asumisen, liikkumisen, tulkkipalveluiden ja asunnon muutostöiden osalta säädettiin kuntien erityiseksi järjestämisvelvollisuudeksi. Lainsäätäjä katsoi, että vaikeavammaisten ryhmä on niin pieni, että heidän tarvitsemansa palvelut saattaisivat muutoin jäädä enemmistön päätöksissä muiden palveluiden jalkoihin. Tästä syystä vaikeavammaisten oikeus asumis-, kuljetus- ja tulkkauspalveluihin säädettiin lakiin subjektiivisena oikeutena. Tämä merkitsi sitä, että nämä palvelut oli myönnettävä vaikeavammaiselle kansalaiselle aina, kun laissa mainitut kriteerit täyttyivät. Tämän seurauksena vaikeavammaiset henkilöt ovat saaneet tarvitsemansa palvelut.   

Käsite vaikeavammainen on poistettu vammaispalvelulakiluonnoksesta

Nyt huolestuttaa! Uudesta lakiluonnoksesta ja sen hallituksen esityksestä on poistettu käsite vaikeavammainen. Tämä merkitsee sitä, että eniten apua tarvitsevien vaikeavammaisten palveluita ei lainsäädännössä turvattaisi jatkossa ja heidän erityistä avun tarvettaan ei tunnistettaisi.

Vaikeimmin vammaisten palvelutarve ja määrä poikkeaa olennaisesti muiden vammaisten palveluista erityisesti, jos tavoitteena on myös arjessa vaikeimmin vammaisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden turvaaminen. Jos vaikeavammaisten oikeuksia ei erityisesti turvata, heidän perusoikeudellinen turvansa palveluihin häviää. Jo nyt tietojemme mukaan realistisena vaarana on, että riittäviä palveluja vaikeimmin vammaisten kohdalla ei haluta maksaa. Tiedämme, etteivät kunnat kustanna juurikaan muuta kuin niitä vammaispalveluja, jotka kuuluvat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämän johdosta vaikeavammaiset henkilöt saavat tarpeeseensa nähden alimitoitettuja palveluita ja pahimmillaan joutuvat terveyskeskuksen vuodeosastolle. On epätasa-arvoista kohdella kaikkia vammaisia samalla tavalla, kun on olemassa ryhmä, joka tarvitsee erityistä lain suomaa turvaa. Aiemmassa lainsäädännössä tämän pienen joukon erityinen turva oli taattu subjektiivisina oikeuksina.

Vaikeavammaisia on maassamme ainoastaan noin 0,5 % väestöstä. Tämän ryhmän oikeudet eivät tule turvatuiksi, ellei heitä erityisesti mainita lainsäädännössä. Kyse on tasa-arvon ohella oikeudesta hyvään ja ihmisarvoiseen ja turvalliseen elämään – vaikean vamman edellyttämän tarpeen mukaisiin palveluihin erityisesti asumisessa, mutta myös henkilökohtaisessa avussa.

Vaikeimmin vammaisten palvelut on turvattava erityislainsäädännössä

Hallitusohjelmaan tulee kirjata vammaislainsäädännön uudistamisen jatko. Samalla uudistettavaan lakiin tulee kirjata käsite vaikeimmin vammaiset erityisesti kohtiin, jotka käsittelevät palveluasumista ja henkilökohtaista apua.

Vaikeavammaisten palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun tarve on elinikäistä

Huolta herättää myös palveluasumiseen liittyvät kirjaukset. Asumisen tuen pykälässä on kirjaus ”vammaisella henkilöllä on oikeus saada asunto ja asumiseen tarvittava riittävä apu sosiaalihuoltolain 22 §:n 3-5 momentin mukaisena palveluasumisena, jos se on vammaisen henkilön edun mukaista.”  Vaikeavammaisten ihmisten palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun tarve on elinikäistä ja jokapäiväistä. Siksi asumisen tuki on turvattava erityislainsäädännössä, ei sosiaalihuoltolaissa, jossa palvelut ovat usein rajattuja ja määräaikaisia.

Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen 2015

Suomi on ratifioimassa YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Uudesta vammaispalvelulaista halutaan häivyttää termi vaikeavammainen. Termien poisto ei poista sitä tosiasiaa, että jotkut ovat vaikeavammaisempia kuin toiset ja tarvitsevat enemmän palvelua kuin toiset. On naivia uskoa siihen, että ihmiset saisivat tarvitsemansa palvelut ilman erityislainsäädäntöä tässä taloudellisessa tilanteessa. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutuminen on usein puutteellista jopa omassa maassamme. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus rakentuu laaja-alaisen syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteille.

Kerro mielipiteesi siitä, luopuako vai ei termistä vaikeavammainen.

 

tiistai 18. helmikuuta 2014

Onko kaikki kaupan?

Olen menossa Amnestyn tilaisuuteen, jossa keskustellaan seksityöstä, prostituutiosta ja prostituutioon liittyvästä ihmiskaupasta. Tarvitsen näkemyksiänne! 

Viime vuosina useat YK-järjestöt ovat asettuneet kannattamaan prostituution ja seksityön dekriminalisointia, koska ovat nähneet prostituution kriminalisoinnin heikentävän seksityöntekijöiden asemaa ja estävän heidän oikeuksiensa toteutumisen. Myös Pro-tukipiste ja prostituoitujen yhdistys Salli ovat samoilla linjoilla ja ovat sitä mieltä, että prostituoidun ammatti on ammatti muiden joukossa.

Prostituutioon liittyy usein huumekauppaa, rikollisuutta ja ihmiskauppaa. Siksi Invalidiliitto on ollut sitä mieltä, että prostituutio on ihmisoikeusloukkaus. Perusteluna ovat olleet  kielteiset reunailmiöt, jotka liittyvät prostituutioon.

Seksin ostaminen parituksen ja ihmiskaupan uhreilta säädettiin Suomessa vuonna 2006 rangaistavaksi teoksi. Vuoden 2006 lainuudistus oli käänteentekevä kriminalisoidessaan osittain seksin ostamisen. Aiemmin sääntely kohdistui parittajiin ja prostituoituihin. Seksin ostajat sen sijaan on perinteisesti häivytetty näkymättömiksi, eivätkä he ole joutuneet vastuuseen seksin ostosta aiheutuvista negatiivisista seurauksista tai joutuneet juridiseen vastuuseen ilmiön ylläpitämisestä. Ostajia on kuitenkin lukumääräisesti selvästi enemmän kuin prostituoituja.

Järkyttävä uutinen, kehitysvammainen nuori nainen ihmiskaupan uhri

Ensimmäistä ihmiskauppajuttua puitiin Helsingin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vuosina 2006-2007. Tuolloin virolaismiehet toivat Suomeen virolaisen kehitysvammaisen naisen, joka pakotettiin myymään seksiä. Tuomio tuli törkeästä ihmiskaupasta. Tämä uutinen järkytti kaikkia. Jokaisella vammaisella on oikeus elää inhimillisessä ympäristössä ilman seksuaalista hyväksikäyttöä.

Belgiassa asuva vaikeavammainen Marcel Nuss on kirjoittanut kirjan kokemuksistaan prostituoitujen kanssa.  Hän kertoo mm. prostituoitujen menneen lukkoon itse tilanteessa, joku kääntyi ovelta hänet nähtyään ja toiset pelkäsivät koskettaa. Ennen tätä kokemusta Marcel oli onneksi kerinnyt elää hyvässä ihmissuhteessa 25 vuotta. Hän kertoo tarinassaan, että onneksi rakkauden löytäminen on mahdollista.

Euroopassa seksuaaliavustajat vammaisen tukena, mitä ajattelet?

Viime vuosina Euroopassa on keskusteltu laajasti vaikeasti vammaisten henkilöiden oikeudesta seksielämään. Euroopan maista Saksassa, Hollannissa, Tanskassa, Itävallassa, Belgiassa ja Sveitsissä koulutetaan ns. seksuaaliavustajia. Monet ovat sitä mieltä, että vammaisten seksuaalisuuteen keskittyviä ammattilaisia tarvitaan. 

Prostituutiokeskusteluissa ei ole hyvä nostaa vammaisia ihmisiä erityisasemaan. Invalidiliiton sosiaalineuvoja Pirkko Justander on kommentoinut, että mekaanisen seksin ostaminen ylläpitää ikiaikaista ja väärää käsitystä, jonka mukaan vammainen henkilö on aina kohde.

Vammaiset neutreja, ei miehiä ja naisia

On selvää, että meillä vammaisilla ihmisillä on oikeus toteuttaa omaa seksuaalisuuttamme. Vammaisten seksuaalisuuteen on kuitenkin liittynyt erilaisia myyttejä ja virheellisiä käsityksiä. Tyypillistä on, että vammaiset naiset ja miehet nähdään ei-seksuaalisina eikä ainakaan mahdollisina seksikumppaneina. Vammalla on kuitenkin vähän tekemistä kiintymyksen ja halun kanssa.

Jokaisella oikeus toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan

Vammaistutkija Tom Shakespeare on todennut luennollaan, että vammaisilla ihmisillä on oikeus olla seksuaalisia, oikeus muodostaa ja päättää seurustelusuhteita, oikeus ottaa riskejä, jotta voi oppia. Vammaiset eivät tarvitse ylisuojelua vain sen vuoksi, etteivät he joutuisi pettymään tai kokemaan sydänsuruja.  Vammaisilla naisilla ja miehillä on oikeus olla olematta yksittäisten apua antavien työntekijöiden seksuaalisten asenteiden armoilla. Vammaisilla ihmisillä on oikeus itsensä toteuttamiseen, omien valintojen tekemiseen ja oman seksuaalisuuden ilmentämiseen ilman ennalta määrättyjä normeja.