Vammaisten joukko ei ole mikään homogeeninen ryhmä.
Ryhmään kuuluu mitä erilaisimpia vammaisia henkilöitä erilaisine tarpeineen ja
nämä tarpeet on tunnistettava ja ymmärrettävä. Vuosi sitten tuli voimaan
vanhuspalvelulaki, jossa termi vanhus on unohdettu. Poissa laista - poissa
mielestä.
Miksi erityisasema on tärkeä
Nyt yhdistetään vammaispalvelulakia ja kehitysvammaisten
erityishuoltoa. Kyseessä on merkittävin uudistus vuosikymmeniin. Yhtä suuri oli
invalidihuollon uudistus vuonna 1988. Merkittävää
tuolloin oli, että laissa vaikeavammaisten palvelut asumisen, liikkumisen, tulkkipalveluiden
ja asunnon muutostöiden osalta säädettiin kuntien erityiseksi
järjestämisvelvollisuudeksi. Lainsäätäjä katsoi, että vaikeavammaisten ryhmä on
niin pieni, että heidän tarvitsemansa palvelut saattaisivat muutoin jäädä
enemmistön päätöksissä muiden palveluiden jalkoihin. Tästä syystä
vaikeavammaisten oikeus asumis-, kuljetus- ja tulkkauspalveluihin säädettiin
lakiin subjektiivisena oikeutena. Tämä merkitsi sitä, että nämä palvelut oli
myönnettävä vaikeavammaiselle kansalaiselle aina, kun laissa mainitut kriteerit
täyttyivät. Tämän seurauksena vaikeavammaiset henkilöt ovat saaneet
tarvitsemansa palvelut.
Käsite vaikeavammainen on poistettu vammaispalvelulakiluonnoksesta
Nyt huolestuttaa! Uudesta lakiluonnoksesta ja sen
hallituksen esityksestä on poistettu käsite vaikeavammainen. Tämä merkitsee
sitä, että eniten apua tarvitsevien vaikeavammaisten palveluita ei
lainsäädännössä turvattaisi jatkossa ja heidän erityistä avun tarvettaan ei
tunnistettaisi.
Vaikeimmin vammaisten palvelutarve ja määrä poikkeaa
olennaisesti muiden vammaisten palveluista erityisesti, jos tavoitteena on myös
arjessa vaikeimmin vammaisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden turvaaminen. Jos
vaikeavammaisten oikeuksia ei erityisesti turvata, heidän perusoikeudellinen
turvansa palveluihin häviää. Jo nyt tietojemme mukaan realistisena vaarana on,
että riittäviä palveluja vaikeimmin vammaisten kohdalla ei haluta maksaa. Tiedämme,
etteivät kunnat kustanna juurikaan muuta kuin niitä vammaispalveluja, jotka
kuuluvat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämän johdosta vaikeavammaiset
henkilöt saavat tarpeeseensa nähden alimitoitettuja palveluita ja pahimmillaan joutuvat
terveyskeskuksen vuodeosastolle. On epätasa-arvoista kohdella kaikkia vammaisia
samalla tavalla, kun on olemassa ryhmä, joka tarvitsee erityistä lain suomaa
turvaa. Aiemmassa lainsäädännössä tämän pienen joukon erityinen turva oli
taattu subjektiivisina oikeuksina.
Vaikeavammaisia on maassamme ainoastaan noin 0,5 % väestöstä.
Tämän ryhmän oikeudet eivät tule turvatuiksi, ellei heitä erityisesti mainita
lainsäädännössä. Kyse on tasa-arvon ohella oikeudesta hyvään ja ihmisarvoiseen ja
turvalliseen elämään – vaikean vamman edellyttämän tarpeen mukaisiin palveluihin
erityisesti asumisessa, mutta myös henkilökohtaisessa avussa.
Vaikeimmin vammaisten palvelut on turvattava erityislainsäädännössä
Hallitusohjelmaan tulee kirjata vammaislainsäädännön
uudistamisen jatko. Samalla uudistettavaan lakiin tulee kirjata käsite vaikeimmin
vammaiset erityisesti kohtiin, jotka käsittelevät palveluasumista ja
henkilökohtaista apua.
Vaikeavammaisten palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun tarve on
elinikäistä
Huolta herättää myös palveluasumiseen liittyvät
kirjaukset. Asumisen tuen pykälässä on kirjaus ”vammaisella henkilöllä on oikeus saada asunto ja asumiseen
tarvittava riittävä apu sosiaalihuoltolain 22 §:n 3-5 momentin mukaisena
palveluasumisena, jos se on vammaisen henkilön edun mukaista.” Vaikeavammaisten ihmisten palveluasumisen ja
henkilökohtaisen avun tarve on elinikäistä ja jokapäiväistä. Siksi asumisen
tuki on turvattava erityislainsäädännössä, ei sosiaalihuoltolaissa, jossa
palvelut ovat usein rajattuja ja määräaikaisia.
Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen
2015
Suomi on
ratifioimassa YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Uudesta
vammaispalvelulaista halutaan häivyttää termi vaikeavammainen. Termien poisto
ei poista sitä tosiasiaa, että jotkut ovat vaikeavammaisempia kuin toiset ja tarvitsevat
enemmän palvelua kuin toiset. On naivia uskoa siihen, että ihmiset saisivat
tarvitsemansa palvelut ilman erityislainsäädäntöä tässä taloudellisessa
tilanteessa. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutuminen on usein
puutteellista jopa omassa maassamme. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva
yleissopimus rakentuu laaja-alaisen syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen
kohtelun periaatteille.
Kerro mielipiteesi siitä, luopuako vai
ei termistä vaikeavammainen.