tiistai 15. lokakuuta 2013

Rotia palveluihin – kutia kumppanuuteen

Osallistuin viime viikonloppuna Lapin aluepäiville, jossa esiteltiin Invalidiliiton Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen -hanketta. Siinä on selvitetty vaikeavammaisten kuntalaisten palveluasumisen järjestämistä ja hankintoja, lisäksi on laadittu opas ja tehty videokin.

Vammaispalveluiden hakeminen ja järjestyminen monimutkaista


Vammaiset henkilöt ovat kertoneet, että vammaispalveluiden hakuprosessi on hankalaa ja mm. vammaisen henkilön asumisen järjestäminen on osaamista vaativaa. Asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestyminen suunnittelusta toteutumiseen on monivaiheinen prosessi. Miten osaa vastavammautuneena valmistautua kunnan sosiaalityöntekijän kanssa käytävään keskusteluun omista asumiseen liittyvistä tarpeista ja toiveista? Mitä omalta asumiselta haluan, mitä palveluja tarvitsen? Miten nämä tarpeet tulee kirjattua palvelusuunnitelmaan? Mikä ihmeen palvelusuunnitelma? Miten omannäköinen asuminen ja asumiseen kuuluvat palvelut järjestyvät ja kenen toimesta? Miksi tarvitaan palvelusitoumusta? Lopuksi on tärkeää arvioida palvelujen toteutumista: saako sitä palvelua, mitä tarvitsee?

Vammainen henkilö on oman elämänsä paras asiantuntija


Vammaispalvelujen hyvässä toteuttamisessa tarvitaan asiakkaan omaa ääntä. Äänen kuuleminen edellyttää asiakkaiden, heidän läheistensä ja kunnan sosiaalityöntekijöiden avointa vuoropuhelua.

Projektin aikana tehty selvitys osoitti, että kunnissa tehdään vaihtelevasti palvelusuunnitelmia. Sen laatiminen on palveluiden saannissa ensiarvoisen tärkeä. Palvelusuunnitelmassa vammainen ihminen kertoo tarpeistaan ja toiveistaan esim. asumiseen ja liikkumiseen ja asunnon muutostöihin liittyen. Neuvotteluun osallistuu myös kunnan sosiaalityöntekijä, jonka kanssa yhdessä suunnitellaan sitä, miten palvelut voidaan toteuttaa.

Palvelusuunnitelmapalaverissa syntyy yhteinen ymmärrys, mitä palveluja vammainen ihminen tarvitsee ja toisaalta millaisia palveluja on tarjottavissa.

Palvelusuunnitelman jälkeen asiakas tekee hakemuksen kunnalle. Kunta tekee toivottavasti myönteisen vammaispalvelulain mukaisen päätöksen. Kunnan sosiaalityöntekijän kanssa etsitään taho, joka tuottaa palvelut.

Palvelusitoumus konkretisoi tarpeet arjen tasolla


Moni palvelun tuottaja laatii yhdessä vammaisen henkilön ja kunnan sosiaalityöntekijän kanssa palvelusitoumuksen. Palvelusitoumus kertoo yksityiskohtaisesti sen, missä toimissa asiakas saa apua, kuinka paljon ja miten avustaminen ja palvelut toteutetaan päivittäin. Se on asiakkaalle dokumentti siitä, mitä palveluja hän päivittäin saa. Se toimii myös arvioinnin ja seurannan työkaluna.

Vammaispalveluiden toteutuminen arjessa ei ole yksinkertaista. Siksi Invalidiliitto on laatinut oppaan Kuinka sinä haluat asua? Opas omia tarpeita vastaavaan palveluasumiseen. Tämä opas on tehty henkilöille, jotka tarvitsevat asumisessaan paljon apua ja erilaisia palveluja toimintakyvyn erilaisten rajoitteiden vuoksi. Lähtökohta on se, että vammainen ihminen itse tietää, mikä hänelle on parasta.

Invalidiliittoon tulleissa puheluissa kerrotaan siitä, etteivät kuntapäättäjät ja sosiaalityöntekijät ymmärrä vaikeavammaisten ihmisten tarpeita. Eipä ihme, sillä vaikeavammaisia palveluasumisen asiakkaita on 0,1% väestöstä, henkilökohtaista apua tarvitsevia on 0,2 % ja vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia 1,8% väestöstä. Määrät ovat todella pieniä. Siksi liitto on tehnyt Rotia palveluihin -videon vaikeavammaisten asumisen ja palvelujen järjestämisestä. Video avaa hyvin vaikeavammaisen ihmisen arkea ja esim. henkilökohtaisen avun tarvetta. Videon voi katsoa alta tai osoitteessa http://youtu.be/OIFLLsfrfCc.

Miten sinun äänesi on tullut kuulluksi?

50 kommenttia:

  1. Sanot, että palvelusitoumuksesta vammainen näkee mitä palveluja hän päivittäin saa. Kuulostaa hyvältä ja asialliselta paperilta. Ihan vammaisen parhaaksi suunnitellulta asialta.
    Mutta oletko Marja tietoinen millaisiin tilanteisiin Validiassa asuvat vammaiset ovat palvelusitoumusten käyttöönoton jälkeen joutuneet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulisin mielelläni kokemuksista. Niitä tarvitaan, kun asioita kehitetään. Viisasta jatkaa kierroksia asukkaiden kuuntelemiseksi.

      Poista
    2. Viisaat ovat sanoneet, että palvelusitoumuksessa kannattaa oma avun ja tuen tarve kuvata mahdollisimman väljästi ja ottaa huomioon tilanne aina tavallaan pahan päivän varalta. Ja tämä on kyllä todella hyvä neuvo.
      Muuten käy niin, että et saakkaan apua, kun se paha päivä iskee. Avustajat kun lukevat palvelusitoumuksesta missä asioissa apua annetaan ja jos olet ollut niin hölmö, että olet mennyt sinne laittamaan, että pystyt tekemään homman itse, niin se on sitten siinä, eikä apua tipu. Tämä neuvo taitaa oppaasta puuttua.

      Poista
    3. Käytännössä palvelusitoumuksia tarkistetaan toteutuneiden palvelutarpeiden mukaan. Periaate vaikuttaa hyvältä ja toimivalta mikäli ei tiedä todellista tilannetta Validia-palveluissa. Kun henkilöstömitoitus on erittäin tiukka ja kun normaaleihin henkilöstön poissaoloihin on varauduttu huonosti ja kun joukossa on työntekjöitä jotka eivät syystä tai toisesta pysty täysipainoiseen työskentelyyn (esim. kielitaidon puute), niin käytännössä mennään alimiehityksellä lähes kokoajan, mistä seuraa että asukas ei saa apua niin paljon mitä hän tarvitsisi. Eli kaikkein pakollisin tehdään niin nopeasti kuin suinkin se on mahdollista tehdä, päivästä toiseen. Ja kun sitten näiden toteutuneiden raporttien mukaisesti tarkistetaan asukkaan palvelusitoumusta, niin väistämätön tilanne on, että asukkaan saaman avun määrä ei ole palvelusitoumuksessa sillä tasolla millä sen pitäisi olla, jos tavoitteena on tarpeen mukaiset palvelut.

      Poista
    4. Invalidiliiton lakimies on todennut, että mikäli asukas ei suostu allekirjoittamaan palvelusitoumusta, voi olla ettei palveluntarjoaja pysty tarjoamaan sovittua palvelua.
      Tämä vaikuttaa aika erikoiselta näkökulmalta. Olisi mielenkiintoista kuulla mitä muut lakimiehet ajattelevat asiasta? Myös kuntasektorin valvontavastuuta käyttävän tahon näkökulma asiaan kiinnostaisi?
      En nimittäin ole ahkerasta etsimisestä huolimatta löytänyt lakipykälää, jossa vaikeavammaisten palveluasumista saavan asukkaan velvollisuudeksi olisi sanottu palvelusitoumuksen allekirjoittaminen palveluiden saamiseksi.

      Poista
    5. Kysyjä tiedustelee Validian käyttämän palvelusitoumuksen lainmukaisuutta. Pahoittelemme mahdollisesti syntynyttä väärinkäsitystä.

      Vammaispalveluita toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan yksilölliset olosuhteet ja erityistarpeet. Asiakkaan oikeudesta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun on säädetty sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Toteutettaessa on edelleen huomioitava mm. asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet.

      Invalidiliitto toteuttaa muun muassa näitä asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain velvoitteita palvelusitoumuksen avulla. Validian palvelusitoumuksen tavoitteena on konkretisoida palveluntuottajan toimintayksikön tarjoama palvelu ja tehdä tämä näkyväksi niin palveluntuottajalle kuin asiakkaalle. Palvelusitoumukseen kirjataan yhdessä asiakkaan ja palveluntuottajan kesken konkreettiset palveluun liittyvät avuntarpeet sekä tavat, miten niihin vastataan. Palvelusitoumus tarkistetaan puolivuosittain tai tarpeen mukaan useamminkin. Useimmiten asiakkaan sosiaalityöntekijä haluaa kopion sitoumuksesta, jolloin se toimitetaan hänelle asiakkaan luvalla. Palvelusitoumus perustuu asiakkaan kunnan kanssa laatimaan palvelusuunnitelmaan.

      Vaikeavammaiset palveluasumisen asiakkaat eivät pääsääntöisesti ole Validiassa ns. itsemaksavia asiakkaita. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikeavammaisten asiakkaiden asiakkuus ja avustamisen palvelu perustuu viranomaisen tekemään päätökseen vammaispalvelulain perusteella ja sen Validian kanssa tekemään sopimukseen. Näiden molempien tulisi vastata mahdollisimman pitkälle vaikeavammaisen yksilöllisiä palvelutarpeita, jotka on kirjattu lakisääteiseen palvelusuunnitelmaan, jonka ovat laatineet kunta ja asiakas keskenään.

      Jotta Validia voi konkreettisesti tuottaa asiakkaalle hänen tarvettaan vastaavia palveluita, käytetään tässä työvälineenä kysyjän mainitsemaa palvelusitoumusta. Palvelusitoumus perustuu siis Validian omaan hyvään palvelukäytäntöön. Palvelusitoumuksen käyttäminen on yleinen tapa niissä tilanteissa valtakunnallisesti, joissa asiakas ei itse voi tehdä sopimusta palveluntuottajan kanssa, koska ei itse ole maksava asiakas. Palvelusitoumuksella pyritään siis käytännössä tuomaan esille asiakkaan ja palveluntuottajan välinen tahtotila järjestettävistä palveluista. Ilman palvelusitoumusta asiakas ei olisi yksityiskohtaisella tasolla tietoinen siitä, mitä palveluita hänellä on oikeus saada palveluntuottajalta, eikä asiakas kykenisi arvioimaan sitä, onko hänen palvelunsa arvioitu ja järjestetty oikein. Palvelusitoumuksen tarkoituksena on parantaa asiakkaan oikeusturvaa hänen tarvitsemiinsa palveluihin.

      Jos palvelusitoumus ei vastaa asiakkaalle annettua hallintopäätöstä, tulee asiakkaan olla ensisijaisesti yhteydessä toimintayksikön vastuuhenkilöön. Asiakas voi aina olla yhteydessä myös omaan vammaispalveluiden työntekijään.

      Invalidiliiton lakimiehet toimivat Invalidiliiton järjestö- ja vaikuttamisosastolla. Lakimiehet ovat riippumattomia ja toimivat valtakunnallisesti vammaisten perus- ja ihmisoikeuksien erityisasiantuntijoina ja tekevät laajaa vaikuttamistyötä. Validia -palveluilla ei ole tällä hetkellä omaa lakimiestä. Olemme kiinnittäneet lainsäätäjän huomiota terminologian selvyyteen. Lakiin perustuva palvelusuunnitelma ja toisaalta palveluntuottajien omat hyvään palvelukäytäntöön liittyvät palvelusitoumukset ovat siis eri asia. Termien samankaltaisuudesta johtuen ne saattavat helposti sekoittua keskenään.

      Elina Akaan-Penttilä
      Lakimies
      Invalidiliitto ry

      Poista
    6. En oikein ymmärrä viittaustasi termien sekoittumisesta. Jos tarkoitat, että minä olen sekoittanut termit ja ymmärtänyt lakimiehen kirjoituksen väärin, niin voin kertoa, että olet väärässä. Mikäli lakimies on minulle antamassaan vastauksessa sekoittanut termit, niin siihen en voi ottaa sen enempää kantaa. Totean kuitenkin, että pidän melko outona mikäli sellaisessa asemassa oleva henkilö kirjoittaisi "palvelussuunnitelma", jos aiheena on palvelusitoumus ja sen sisältö.
      Vastauksestasi ei käy selville, ainakaan minulle, että mihin lakiin perustuu käytäntö velvoittaa asukas allekirjoittamaan palvelusitoumus sen uhalla, että palveluiden saaminen palveluntuottajalta on uhattuna.
      Ymmärrän kyllä, että palvelusitoumus voidaan nähdä asukkaan asemaa parantavana asiakirjana ja näin varmasti onkin niiden asukkaiden kohdalla jotka osaavat tai joiden edunvalvojat osaavat vaatia siihen oikeanlaisen sisällön. Paljon on kuitenkin niitä asukkaita, joiden kohdalla palvelusitoumus aiheuttaa jokapäiväisen elämän vaikeutumista. Palvelusitoumuksella asukkaan oikeutta lain mukaisiin tarpeellisiin palveluihin kavennetaan ja asukkaat tietämättömyydessään hyväksyvät tilanteen; luottavat palveluntuottajan ja kunnan edustajan antamaan tietoon, joka ei aina ole yhtä lain antaman oikeuden kanssa.

      Poista
  2. Hieno opas. Kiitos tekijöille!
    Muutaman vuoden kokemuksella Validiasta voin sanoa, että kannattaa heti siirtyä sivun 27 vaikuttamiskeinoihin. Kaikki sisäisen vaikuttamiskanavien kautta vaikuttaminen on hukkaan heitettyä aikaa. Sisäisesti mikään ei muutu. Jos sitten muillakaan keinoilla.
    On meinaan sen verran outoa touhua tuo pyhä kolminaisuus: Invalidiliitto, Validia, kunnat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liiton toimitusjohtajana ja vielä vammaisena henkilönä tulen pitämään huolta siitä, että kehitämme palveluita niin, että asukkaiden ajatukset ja kokemukset ohjaavat toimintaa myös käytännössä. Sehän on lähtökohta; asukkaan tahdon kunnioittaminen ja tarpeisiin vastaaminen.

      Pyhään kolminaisuuteen kommentti. Vammaispalvelujen hakeminen on vaikeaa ja monimutkaista. Kolmio kuvaa yksinkertaisesti sen kokonaisuuden, jota tarvitaan esim. vaikeavammaisen henkilön asumisen järjestämisessä (palvelusuunnitelmassa kerrotaan tarpeet, palvelusitoumuksessa kerrotaan, miten asiat järjestetään arjen tasolla, sitten kunta ja palvelujentuottaja sopivat palvelujen toteuttamisesta). Asiakkaan ei tarvitse ymmärtää kunnan kilpailuttamiseen liittyviä asioita. Pääasia on, että hän saa tarvitsemansa palvelut.
      Palvelujen toteuttamisessa palvelusitoumuksen läpikäynti puolen vuoden välein on tärkeää juuri siksi, että asiakas voi tuoda esiin sen, ovatko palvelut toteutuneet siten kuin hän niitä tarvitsee. Tässä palaverissa ovat mukana asiakas, kunnan edustaja ja palveluja järjestävän yksikön edustaja. Nyt asukkaiden on rohkaistuttava tässä arviointipalaverissa kertomaan esim. huonosta kohtelustaan, siitä, ettei palvelu tyydytä ja muutenkin kaikesta siitä, mihin hän on tyytymätön ja myös tyytyväinen.
      Suomi on esimerkkimaa siitä, miten sokeasti direktiivit toteutetaan kansallisella tasolla. Vain Suomessa kilpailutetaan vaikeavammaisten asumispalvelut, ei missään muualla Euroopassa. Hankintalain kilpailutus ei yksinkertaisesti sovellu asumispalveluihin. Palveluthan on toteutettava yksilöllisesti vaikeavammaisen henkilön tarpeet huomioon ottaen. Tästä asiasta vammaisjärjestöt ovat pitäneet meteliä, tuloksetta. Nyt hankintalakia ollaan jälleen uusimassa. Haluamme, että tässä vaiheessa epäkohta korjataan. Europarlamentin jäsen Sirpa Pietikäinenkin on herättänyt asiasta keskustelua. Joskus toivoisi, että lehdistö ja televisio tarttuisivat tähän suureen epäkohtaan, jolla on suorat vaikutukset vammaisten palveluihin.

      Poista
    2. Jos kerran lähtökohta on asukkaan tahdon kunnioittaminen ja tarpeisiin vastaaminen, niin milloinkohan tässä asiassa otetaan ensimmäinen askel?

      Olemme muutaman vuoden kertoneet mitä haluamme, ilman tulosta. Tässä pieni tiivistelmä asioista: emme halua ulkoistettua siivousta (kolmisen vuotta sitten annettu lupaus, että ei ulkoisteta, meni alle vuosi ja ulkoistettiin), emme halua keskitettyä kettiötä (haluamme, että omat köksät tekee kuten ennenkin; kuulemma I-liiton palkkalistoilla tämän uudistuksen tekijä, ei siis Oy:n miehiä), emme halua kutsukeskuksia (haluamme, että tutut avustajat vastaavat kuten nytkin; tätäkään junaa ei taida mikään pysäyttää).

      Puhumattakaan monista "pienistä" arkipäivän asioista joihin on yritetty vaikuttaa päämääränä esim. avustajien vaihtumisen vähentäminen.

      Tai sitten ihan päivittäisissä rutiineissa, asukkaan tahto ja tarpeet ohitetaan, kun näitä talon tapoja ja työntekijän tapoja.

      Poista
    3. Marja otti esiin tärkeän asian, hankintalain uudistuksen. Kilpailuttaminen ei yksinkertaisesti sovi yksilöllisiin palveluihin, kuten asumispalveluihin. Ihmisen koti ei voi olla kauppatavaraa jota markkinoidaan joka kolmas vuosi halvimmalla ottavalle. Kysymys on perus- ja ihmisoikeuksista. Vammaisjärjestöt ovat nyt aktiivisesti liikkeellä, että uuden, vuoden vaihteessa valmistuvan, direktiivin myötä avattava kansallinen hankintalaki vapauttaisi erityisesti vammaisten asumisen kilpailutuksesta. Olisikin syytä, että vammaiset ihmiset eri puolilla maata aktivoituisivat ja niin turuilla kuin toreilla haastaisivat poliitikkoja keskustelemaan tästä. Vain poliittisella paineella voimme saada asioita muuttumaan

      Merja Heikkonen
      Vammaisfoorumin puheenjohtaja

      Poista
    4. Ihmisen koti ei voi olla kauppatavaraa, mutta hoitopaikka voi olla. Invalidiliiton omistuksessa olevat asunnothan eivät ole ihmisten koteja, eivät edes vammaisten koteja. Ne ovat tiloja joissa vammaisia hoidetaan. Vammaiset saavat hoivaa ja hoitoa, jos saavat.
      Jos nämä tilat olisivat koteja, niin näillä ihmisillä olisi mahdollisuus elää kuten kaikilla muillakin ihmisillä kotonaan. Ja mahdollisuus elää kuten niillä vammaisilla jotka asuvat muualla kuin Invalidiliiton omistamissa asunnoissa. Mahdollisuus valita hänelle parhaiten sopivat palvelut.
      Nyt näissä palveluasunnoissa asuvat vammaiset pärjäävät jos pärjäävät, niillä palveluilla mitä Validia suostuu järjestämään. Kaikkien muiden palveluntuottajien ja palvelumuotojen käyttö on mahdotonta.
      Toivoisin, että Vammaisfoorumi ja vammaisjärjestöt aktivoituisivat tuomaan julkisuuteen tätä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vastaista tilannetta ja Invalidliittonkin sopisi hyvin esteettömyys-kampanjassaan tuoda asiaa esille, onhan oikeat palvelut yksi osa esteettömyyttä.

      Poista
    5. Validia-talojen asukkaat ovat vuokrasuhteessa Invalidiliittoon. Jokainen asukas on huoneenvuokralain alainen ja maksaa omasta asunnostaan vuokraa. Jokainen tekee asunnostaan haluamansa laisen kodin. Ihmiset asuvat omissa kodeissaan, sisustavat sen oman näköiseksi, elävät elämäänsä ja saavat apua niihin päivittäisiin toimintoihin, joista eivät selviydy vammansa tai sairautensa vuoksi. Monella asukkaalla on päätös myös henkilökohtaisesta avusta. Tällöin on käsiä ja jalkoja myös kodin ulkopuolelle harrastuksiin ja muuhun osallistumiseen.

      On tärkeää muistaa, että kun asukas on tyytymätön palveluihinsa palvelutalossa, hänellä on oikeus pyytää arviointipalaveria, jossa asukas/hänen läheisensä, kunnan edustaja ja palvelupäällikkö käyvät läpi palvelusitoumuksen. Mikä arjessa mättää? Onko asumisen muoto oikea?
      Vaikeavammaiselle ihmiselle palvelutalo on yksi vaihtoehto asumisessa. Hän voi asua omassa kodissaan muualla kuin palvelutalossa henkilökohtaisen avun turvin tai palveluasumisryhmässä, jossa vammaiset henkilöt käyttävät yhteisiä avustajia.
      Olemme liitossa keskustelleet siitä, että tarvitsemme maassamme uudenlaista palveluasumista, jossa hoivaa ja huolenpitoa on tarjolla asiakkaan tarvitsema määrä joko omassa kodissa tai pienessä, turvallisessa yksikössä, jossa on myös yhteisöllisyyttä enemmän kuin perinteisessä palvelutalossa. Tässä keskustelussa tarvitaan Kuntaliittoa, sosiaali- ja terveysministeriötä, vammaisjärjestöjä ja Valviraa. Nyt sosiaali- ja terveysministeriössä on työryhmä, joka pohtii vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittamista. Tässä yhteydessä on mahdollista avata palveluasumisen termi ja keskustella asumisen uusista vaihtoehdoista. Olen vakuuttunut, että Vammaisfoorumi on näissä pohdinnoissa mukana. Toivotaan, että jokaiselle löytyisi hänen toiveitaan ja tarpeitaan eniten vastaava koti.

      Poista
    6. Vastaus 19.10. esitettyyn kysymykseen koskien siivousta, ateriapalveluja ja kutsukeskuksia.

      Lähtökohtana on asukkaan tahdon kunnioittaminen ja hänen tarpeisiinsa vastaaminen. Monet asukkaat ovat tyytyväisiä palveluihinsa. Tämän osoittaa asiakastyytyväisyyskyselykin. Itse olet eri mieltä.
      Nostat esiin monia huolenaiheita. Kiitos niistä.

      Tässä kommentteja kirjoitukseesi: ulkoistettu siivouspalvelu; Turussa siivous ulkoistettiin ensimmäisenä siitä syystä, että avustavasta henkilökunnasta oli valtava puute. Työntekijäpula koskee koko Suomea. Tuolloin päädyttiin siihen, että kaikki kädet tarvitaan nimenomaan asukkaiden avustamiseen. Tähän työhönhän lähihoitajat olivat kouluttautuneet. Tuolloin Yhtiö teki linjauksen siitä, ettei siivoajia enää palkata omaan henkilöstöön. Näin yhä useampi yksikkö on siirtynyt ulkoistetun siivouksen piiriin. Tämä on luonnollisesti päätös, jonka toimivuutta voidaan nyt arvioida.
      Kerroit, että haluatte omat köksät. Kuten taloissa asuvat tietävät, tarjottava ruoka on aivan normaalia, hyvää kotiruokaa. Yhtiö teetti kyselyn ateriapalveluiden järjestämisestä. Tämän kyselyn mukaan asukkaat eivät ole valmiita maksamaan yhtään nykyistä enempää. Onhan monien työkyvyttömyyseläke hyvin pieni. Ateriamaksut on haluttu pitää siis kohtuullisena ja nyt ateriamaksu on n. 250€/kk. Maksu sisältää päivittäin aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Keskittämällä hankintoja hinnat pysyvät edullisina. Ympäristö-näkökulmasta katsottuna logistiikkaakin saatiin vähennettyä kolmannekseen entisestä. Lisäksi keskitetyn toimijan elintarvikejäljitettävyys on aivan omaa luokkaansa.

      Emme halua kutsukeskuksia. Asukkaat ovat valittaneet pitkistä odotusajoista. Nyt Validiassa kehitetään toimintaa niin, että asukas saa nopeasti vastauksen avunpyyntöönsä eikä hänen tarvitse odottaa. Tutut avustajat ovat edelleenkin avustamassa asukkaita. On valittu kolme pilottitaloa, jossa asukkaiden ääntä kuullaan koko kokeilun ajan. Myös valtakunnallinen asukasraati keskustelee asiasta marraskuussa.

      Poista
    7. Minulle ei koskaan kuluneiden vuosikymmenien aika ole tullut vastaan komentteja siitä, että ruoka olisi kallista ja ruokalassa on aina ollut runsaasti ruokailijoita. Keskittämiseen asti on ruokaa kehuttu vuolaasti, niin talon oma väki kuin ulkopuolisetkin ruokailijat. Trendikkäitä perustelusi keskittämiselle, ympäristö ja jäljitettävyys. Ulkolainen on ulkolainen ja eines on eines.

      Asukkaat ovat valittaneet pitkistä odotusajoista. Ymmärtääkseni suurempi ongelma on avustajan saapumisajoissa kuin kutsuihin vastaamisajoissa. Voi olla, että kutsukeskusten myötä saadaan molemmat ajat raporteissa näyttämään, että odotusta ei ole. Saapi nähdä. Ja toivottavasti on edelleen tuttujakin avustajia, etteivät loputkin äänestä jaloillaan. On meinaan melkoinen hiostusjärjestelmä työntekijän näkökulmasta. Ehkä sitten tarvitaan tällaisia järjestelmiä, jos ei ole muita keinoja johtaa.



      Poista
    8. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että uusia järjestelmiä luotaessa on oltava huolellinen. Pilottivaiheessa on tärkeää tarkasti seurata sitä, miten järjestelmä toimii käytännössä niin, että siitä hyötyvät sekä asukas että työntekijä. Erityisen tärkeää on kuulla myös niitä, joiden puhe on hidasta tai vaikeasti ymmärrettävää tai vamma muulla tavoin vaikeuttaa kutsulaitteen käyttöä.
      Olit huolissasi siitä, äänestävätkö työntekijät jaloillaan. Koko liitossa tehdään vuosittain ilmapiirimittaus, jossa seurataan työntekijöiden näkemyksiä omasta työstään, työyhteisöstä, lähiesimiestyöstä, johtamisesta ja työnantajakuvasta. Viimeisin ilmapiirimittaus osoitti, että työntekijät arvostavat omaa työtään ja viihtyvät työssä. Tällaisena aikana, kun päteviä työntekijöitä on vaikea saada maassamme, on tärkeää saada pidettyä kaikki työntekijät työssä. Validia seuraa myös työntekijävaihtuvuutta. Lähtövaihtuvuus vakituisten tyontekijöiden osalta oli 9%. Tämä on samaa luokkaa kuin vastaavilla muilla toimijoilla.
      Johtamisessa tarvitaan erilaisia työkaluja ja menetelmiä. Johtamisessa tarvitaan niin asiakkaiden kuin työntekijöiden arvostavaa vuorovaikutusta ja paljon muutakin.

      Poista
  3. Oppaassa sanotaan, että voi tuntua turhauttavalta, jos esim. kodin siivous on järjetetty omien toiveiden vastaisesti. Seuraavassa kappaleessa puhutaan palveluntuottajan kanssa tapahtuvasta arvioinnista ja sitä seuraavassa ostopalvelusopimuksen sisällöstä. Tarkoittaako tämä, että ostopalvelusopimuksessa määritellään miten Validiassa asuvan vammaisen henkilön siivous on järjestetty ja kuka palvelun tuottaa mikäli se ei ole Validia?

    VastaaPoista
  4. Yritän kuvitella, miten tilanne muuttuisi nykyiseen verrattuna Validiassa, jos vammaisten palveluasumista ei tarvitsisi kilpailuttaa. En saa ns. langanpäästä kiinni. Voisiko joku viisaampi kertoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kilpailutus valitettavasti sitoo palveluntuottajan kädet, jos kunta määrittelee tarjouspyynnössään tarvittavan palvelun alhaiseksi. Kilpailutus myös pitää asumispalveluyksikössä niin asukkaat kuin työntekijätkin jatkuvasti kielteisessä mielessä varpaillaan; mitä on seuraavalla kerralla tulossa, kuka voittaa, kuka häviää? Tämä on vakavassa ristiriidassa niin vammaispalvelulain hengen kuin palveluasumisen perimmäisen tarkoituksen kanssa: jokaisen on voitava elää mahdollisimman tavanomaista elämää, mahdollisimman tavanomaisissa olosuhteissa. Kenen vammattoman ihmisen koti on jatkuvasti vaakalaudalla? Äärimmilleen vietynä kilpailutus voisi tarkoittaa sitä, että henkilö joutuu muuttamaan muutaman vuoden välein tai henkilön apukädet ja -jalat eli avustamisesta vastaava taho muuttuu kokonaan, vaikka seinät pysyisivätkin. Yksiköiden kehittäminen ja toimivien mallien laatiminen sekä niistä kiinnipitäminen vaativat jatkuvuutta.

      Jos palataan ajassa taaksepäin, niin Invalidiliitto oli se, joka alkoi ensimmäisenä jo 1970-luvulla tarjota aikuisille vaikeavammaisille muutakin vaihtoehtoa kuin lapsuudenkotiin jäämistä ja sieltä edelleen vanhainkotiin tai sairaalaan siirtymistä, kun vanhempien voimat loppuivat tai elontie katkesi.

      Terveisin
      Pirkko Justander
      sosiaalineuvoja

      Poista
    2. Ymmärrän näkökulmasi kilpailutukseen. Ja olisin jopa samaa mieltä, ellei tiedossani olisi Invalidiliiton täysin järjestelmälähtöinen tapa järjestää vammaisten asumista. Vuosikymmenten aikana saadun vaikutusvallan pönkittämä mm. luodaan kuvaa, että työntekijöiden saaminen Validia-palveluihin on äärimmäisen vaikeaa. Tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Mutta hokemalla tätä mantraa, että "työntekijöitä ei saada", luodaan valvoville tahoille ja muille ulkopuolisille kuva, jolla oikeutetaan uusien palkattavien työntekijöiden mahdollisia puutteita esimerkiksi kielitaidossa. Kun "kilpailutilanteessakin" toimintaa ohjaa järjestelmän tarpeet, ei palvelua tarvitsevan vammaisen, niin on vaikea puhua kilpailutuksen poistamisen puolesta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.
      Kilpailutuksen tarkoituksena EU:n tasolla on saada parasta mahdollista laatua edullisimmin. Nyt tässä monopolisoituneessa palveluasumistarjonnassa tämä ei toimi. Jotta yhteiskunta ja tarvitsevat vammaiset saisivat palveluasumiskilpailutuksesta hyötyä olisi kriteerinä, jolla kisa voitetaan oltava hyvä laatu. Nykyisin hyvä laatu voidaan jättää sekä monopolin, että kuntien omaan toimintaan vertaamisen vuoksi huomiottaa.

      Poista
  5. Edelleenkään Validiasta ei saa suoria vastauksia mihinkään, tehdään kauniita oppaita ja videoita kuvaamaan kuinka asiat muka menevät, todellisuus on asukkaalle aivan jotain muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiallisiin kysymyksiin tulee saada aina vastaus. Vastaan itsekin kysymyksiin perusteellisesti. Invalidiliitto on kuten kerroit laatinut useita oppaita, viimeisimmäksi Kuinka sinä haluat asua? Oppaat on tarkoitettu kaikille vammaispalveluita tarvitseville. Palveluiden hakeminen on monimutkaista ja erityisen vaikeaa hiljattain vammautuneelle henkilölle. Siksi monet tarvitsevat selkeää opastustaa, miten edetä konkreettisesti oman asiansa kanssa. Jäsenkenttäkin on toivonut monenlaista ohjausta ja neuvontaa. Tähän tarpeeseen on siis vastattu.
      Rotia palveluihin -video avustamisesta taas on tehty niille ihmisille, joilla ei ole aavistustakaan vaikkapa siitä, mitä henkilökohtainen avustaja tekee. Kun vuosia sitten lobbasimme henkilökohtaista apua subjektiiviseksi oikeudeksi ministereille ja kansanedustajille, olisin toivonut, että käytössä olisi ollut tuon kaltainen video. On vaikeaa kuvata jopa kansanedustajille ja asiaan vihkiytymättömille, mitä kaikkea henkilökohtainen avustaja tekee ja miksi henkilökohtainen apu on niin merkittävä asia vammaiselle ihmiselle.
      Luonnollisesti myös Validia-yksiköissä vaikeavammaisen asukkaan arjen tulee toimia mahdollisimman hyvin.

      Poista
  6. Haluasin kommentoida MTV 3 ohjelmaa koskien Jyväskylän Validia-palveluissa esiintyviä epäkohtia. Minun on vaikea käsittää, että henkilökunta kohtelisi asukkaita ohjelmassa mainitulla tavalla. Olen itse asunut vuodesta -86 Jyväskylän yksikössä, ja kohtelu on aina ollut asiallista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla tämänkintapaista palautetta.

      Poista
    2. Kohtelu varmaankin riippuu myös siitä, kuinka vaikeavammainen henkilö on ja kuinka ns." helppo tai vaikea tapaus" ko. vammainen on. Myös se vaikuttaa kuinka paljon kunta tai kaupunki hänestä maksaa. Raha on nääs nykyajan jumala!!!!

      Poista
    3. Itse huomattavasti lyhyemmän Jyväskylän Validiatalon asumiskokemuksen perusteella (3,5 v), olen samaa mieltä Helenan kanssa, ettei henkilökunta toimi ohjelman esittämällä tavalla. Ainahan toiminnassa on kehittämisen varaa. Mutta oman kokemukseni perusteella ohjelmassa esitetyt toimintatavat eivät pidä paikkaansa.

      Poista
    4. Ohjelmassa Markku kertoi omista kokemuksistaan Validiassa. Vastaavanlaiset tuntemukset ovat hyvin tuttuja. Kohtelu riippuu paljon vammasta ja työntekijästä. Ja yksiköidenkin välillä on ehkä eroja. Kohdallaan asiat eivät ole.

      Poista
  7. Olikohan se Vammaisfoorumi, joka muutama vuosi sitten teki linjauksen, että palveluasuminen pitää sisällään eksistenssiminimin turvaamisen (syöminen, nukkuminen, WC, pukeutuminen) ja henkilökohtainen apu vastaa ainoastaan kaikkiin ihmisarvoisen elämän edellyttämiin tarpeisiin. Lain tasolla tämän hienon ajatuksen eteenpäin vieminen kuitenkin unohtui. Käsittääkseni on olemassa jonkin asteinen oikeuden päätös, että palveluasuntoon ei voi saada henkilökohtaista apua. Tilanne ei olisi niin hälyttävä, mikäli Invalidiliitto, jolla on lähes monopoliasema palveluasumisen tuottamisessa, ei olisi tehnyt Vammaisfoorumin linjauksen mukaista muutosta palveluasumisen sisällössä.
    Toivon, että nyt uuden toimitusjohtajan myötä yhtiössä otetaan huomioon niin lakien kuin muidenkin säädösten ja ohjeistusten asettamat vaatimukset palveluasumisen sisällölle ihmisarvoisen elämän edellytysten luomiseksi myös näille vammaisille.
    Vammaisfoorumilta toivon sattuneen "työtapaturman" korjaamista tulevaisuudessa, kun Vammaispalvelulaki avataan lakien yhteensovittamisen yhteydessä. Vammaisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomiseksi, on kirjaus henkilökohtaisen avun mahdollisuudesta palveluasunnossa tuotava lakiin. Ja nimenomaan henkilökohtaisen avun siinä mielessä kuin se yleisesti määritellään. Se, että näillä ihmisillä jotka tarvitsevat palveluasumista, ei ole juurikaan mahdollisuuksia ajaa omia etujaan, ei mielestäni oikeuta järjestöjä sivuuttamaan heidän tarpeitaan lakeja muokatessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Palveluasumiseen kuuluvat asunto, sekä asumiseen liittyvät palvelut.

      Vammaispalvelulaissa ei ole määritelty, miten asuminen tulee järjestää. Järjestämistapaa valittaessa on kiinnitettävä huomiota palvelusuunnitelmassa kuvattuun palvelutarpeeseen ja erityisesti vammaisen henkilön omiin käsityksiin siitä, miten ja missä palveluasumista tulee järjestää. Kunnan päätös palveluasumisen järjestämisestä on perustuttava selvitettyyn vammaisen henkilön palveluasumisen tarpeeseen. Vammaisen henkilön elämäntilanteella, esimerkiksi perhesuhteilla, on myös merkitystä arvioitaessa palveluasumisen järjestämistapaa.

      Palveluasuminen voidaankin järjestää palvelutalossa, ryhmä- tai hajautettuna asumisena tai vaikeavammaisen henkilön omassa kodissa. Palvelut voidaan räätälöidä käyttäen eri palvelumuotoja, kuten henkilökohtaista apua, kotipalvelua, omaishoidon tukea, kotisairaanhoitoa jne. Näin ollen nimimerkkikirjoittaja Anonyymillä on vääristynyt käsitys siitä, että palveluasumispäätös poistaisi oikeuden henkilökohtaiseen apuun. Jos vaikeavammainen asuu palvelutalossa, tulee asiakkaan palvelutarve arvioida kunnan ja asiakkaan kesken tehdyssä palvelusuunnitelmassa ja edelleen hallintopäätöksessä. Tässä yhteydessä tulee arvioitavaksi palvelutalon tarjoamat palvelut ja mahdolliset muut tarvittavat lisäpalvelut esim. henkilökohtainen apu asunnon ulkopuolisiin toimintoihin. Kyse on kokonaispalvelujen arvioinnista, jotka tulee yksittäistapauksellisesti arvioida ja ratkaista. Palveluasumisen järjestämisestä henkilökohtaisen avun turvin on myös olemassa oikeuskäytäntöä esim. KHO 12.9.2001 T 2163.

      Vammaisfoorumi ja mukaan lukien Invalidiliitto olivat keskeisinä vaikuttajina ja alullepanijoina henkilökohtaisen avun saamiseksi vaikeavammaisille henkilöille subjektiiviseksi oikeudeksi. Vammaisjärjestöjen vaikuttamistoiminnan tuloksena saatiin myös asiaan merkityksellinen valtiosääntöoikeudellinen asiantuntijalausunto, jossa todettiin, että vaikeavammaisten tarvitsema henkilökohtainen avustaja tulee olla laajuudeltaan laajempi, kuin pelkkä eksistenssiminimin turva. Tämä oli ensisijaisen tärkeää, jotta henkilökohtainen apu voitiin perusoikeudellisesti katsoa perustuvan perustuslain 19 §:n 1 momentin välttämättömään hoivaan ja huolenpitoon ja näin ollen myös luovan vaikeavammaisille henkilöille subjektiivisen oikeuden ko. palveluun. Myös vammaispalvelulain palveluasumisella on sama oikeudellinen luonne.

      Ilman Invalidiliittoa ja Vammaisfoorumia nykyinen tilanne ja henkilökohtaisen avun uudistus eivät olisi oikeudellisesti yhtä vahvoja, kuin mitä ne nyt suovat vaikeavammaisille henkilöille. Uudistuksen myötä vaikeavammaisille syntyi lakisääteinen oikeus saada apua myös kodin ulkopuolisiin toimiin, riippumatta onko kyse pelkästä henkilökohtaisesta avusta vai palveluasumisesta, jota toteutetaan myös henkilökohtaisen avun turvin.

      Vaikka järjestöinä teemme merkittävää vaikuttamistyötä emme kuitenkaan voi yksin vaikuttaa tai päättää siitä millaisia lakihankkeita ja niiden pohjalta tapahtuvia lainsäädäntöuudistuksia säädetään. Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä vammaislainsäädäntöjen uudistamishanke. Olemme tiiviisti mukana tässä työssä, jossa tinkimättömästi teemme vaikuttamistoimintaa sekä konkreettista taustatyötä kaikkien vaikeavammaisten ja vammaisten välttämättömien palveluiden turvaamiseksi siten että perus- ja ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, ihmisarvo- ja osallisuus turvataan riittävillä yksilöllisillä palveluilla myös jatkossa.

      Elina Akaan-Penttilä
      Lakimies
      Invalidiliitto ry

      Poista
    2. Saamieni tietojen mukaan Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n Validia-palveluiden palveluasunnoissa asuvat vammaiset eivät voi saada henkilökohtaisena apuna (henklökohtainen avustaja) palveluita kotona tapahtuvaan elämään. Toki tiedän, että kodin ulkopuoliseen toimintaan tämä on mahdollista.
      Vastauksestasi ymmärrän, että mikäli kunta ja asiakas (asukas) yhdessä sopivat palvelut järjestettäväksi esim. niin, että kunta ostaa Validia-palveluilta asukkaan yöaikaisen valvonnan, asunnon siivouksen ja pyykkihuollon, niin asukkaan päivittäinen avuntarve kotona (palveluasunnossa) on mahdollista toteuttaa henkilökohtaisella avustajalla. Olenko ymmärtänyt vastauksesi oikein?
      Jos näin on, niin silloin niiden asukkaiden kohdalla jotka eivät ole tämän kaltaista palveluiden toteutustapaa omasta esityksestään huolimatta saaneet käytäntöön, kyse on kunnan kielteisestä suhtautumisesta, eikä Validia-palveluiden. Toisinsanoen Validia-palvelut räätälöivät asukkaasta kunnalle koituvan maksun yksilöllisten tarpeiden mukaan ja näin ollen palveluiden järjestämistapa on täysin kunnan ja asukkaan välinen asia.

      Poista
    3. Ettei jäisi väärinkäsitystä, on syytä oikaista, ettei Vammaisfoorumi ole ajanut sellaista linjausta, että palveluasuminen pitäisi sisällään vain eksistenssiminimin. Silloin, kun vammaispalvelulain uudistusta ajettiin, esitti STM jossain vaiheessa, että henkilökohtainen apu tulisi subjektiiviseksi oikeudeksi vain silloin, kun kyse on eksistenssiminimistä. Vammaisfoorumi vastusti ajattelua ja onneksi Kaarlo Tuori antoi kantaamme tukevan lausunnon. Laki ei myöskään estä henkilökohtaisen avun yhdistämistä palveluasumiseen.

      Merja Heikkonen pj.
      Vammaisfoorumi ry

      Poista
    4. Kiitos kaikille, jotka ovat ottaneet kantaa, kertoneet mielipiteitään ja ajatuksiaan. Blogissa esiin nousseita ajatuksia kehitetään edelleen. Jään nyt syyslomalle. Palataan uuden aiheen myötä ensi viikolla.

      Poista
    5. Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut (Valviran valtakunnallinen valvontaohjelma) määrittelee vammaispalvelulain mukaista asumispalvelua. Kuinkas tätä Validiassa noudatetaan? Jos noudatettaisiin, ei pitäisi tällaisia ongelmia olla mitä on tullut julki. Hoiva, huolenpito, terveydentilan seuranta ym. ym. Vai, vetoaako Validia siihen, että kaupungit eivät maksa? Eikö ole aika epäeettistä esittää vammaisille, että palvelut ovat asianmukaisesti järjestetty ja sitten tehdään kuntien kanssa sopimuksia palveluista, jotka eivät vastaa lähellekään Valviran suositusta?

      Poista
  8. Kunta olisi pari vuotta sitten ostanut yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut vammaiselle, mutta Validia oli aika ykskantaan ilmoittanut kunnalle sen mitä pitää ostaa tai sitten hakea palvelut muualta. Joten tässä tilanteessa, kun vaikeavammaisten palveluasumista ei juuurikaan muut tuota kuin Validia, niin ei ollut vaihtoehtoja. Piti ottaa se mitä tarjottiin ja yrittää elää sillä. Kusessa ollaan korviamyöten, mutta minkäs teet.

    VastaaPoista
  9. Aika erikoista toimintaa palvelun tuottajalta! Eli Validia ei siis halua tuottaa yksilöllisiä palveluita? Mutta sivuillaan mainostavat: Yksilöllisten tarpeiden ymmärtäminen on laadukkaiden asumispalveluiden edellytys. Asuminen viihtyisissä Validiataloissa, -kodeissa ja -asunnoissa merkitsee turvallisuutta, huolenpitoa ja itsenäisyyttä asiakkaan toivomassa suhteessa.

    VastaaPoista
  10. Linjaus, jossa palveluasuminen piti sisällään vain eksistenssiminimin, ei todennäköisesti ollut STM:n Merja Heikkosen mainitsema esitys. Sillä siinä linjauksessa henkilökohtainen avustajajärjestelmä käsitti kaikki ihmisarvoisen elämän osa-alueet.
    Merja Heikkosen mukaan laki ei estä henkilökohtaisen avun yhdistämistä palveluasumiseen. Oletan, että henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan apua, jossa vammainen määrittelee kuka häntä avustaa missä, miten ja milloin ja palveluasumisella tarkoitetaan asumista asumisyksikössä, esim. palvelutalossa. Jos näin on, niin tilanne lain tasolla on kunnossa ja lain antamat mahdollisuudet eivät vain syystä tai toisesta toteudu käytännön tasolla. Yhtenä estävänä tekijänä mitä ilmeisimmin on Validian haluttomuus asiakaslähtöisiin palveluihin. Ehkä taloudellisten motiivien kannustamana. Toisena jarruttavana tekijänä oletettavasti on Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n ihmiskäsitys, jossa vähäistäkin tukea ja kotisairaanhoidon palveluja tarvitseva vammainen nähdään yksinomaan hoivan, hoidon ja avustamisen kohteena. Mikäli toimintaa ohjaisi ajatus, että vaikeavammainenkin ihminen kykenee hyvin usein olemaan elämänsä subjekti, olisi kehitys Validia-palveluissa kulkenut aivan toiseen suuntaan kuin se nyt on kulkenut. Yksiköt olisi muodostettu ottaen huomioon käyttäjien erilaiset tarpeet. Esimerkiksi niille harvoille jotka jäävät henkilökohtaisen avun ulkopuolelle eli palveluiden tarve perustuu etupäässä hoitoon ja hoivaan, olisi järjestetty riittävät palvelut omissa yksiköissään. Käsittääkseni Valvirankin ohjeistus on tämän suuntainen.
    Maksajan eli kuntien näkökulmasta ei taida saada kovin suurta kannatusta standardien mukainen johtoporrasasettelu. Arvatenkin vaatii jonkinverran euroja. Ymmärtääkseni sekä vammaisen että kuntien etu olisi pienet kevyellä johtoportaalla varustetut alan toimijat. Miksi maksaa siitä, että tietoa liikutellaan edestakaisin tasolta toiselle, kun päätehtävänä on vammaisen ihmisarvoisen elämän tekeminen käytännössä mahdolliseksi. Vammaisen tasolla kyse on pienistä yksinkertaisista asioista ja niiden toimimisesta. Invalidiliiton pitäisi tulla näiden ihmisten tasolle, sieltä ylhäältä ja kaukaa kukaan ei voi tehdä oikeita ratkaisuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä Validiassa asuvien tulisi järjestäytyä omaksi yhdistykseksi, jotta voisvat paremmin taistella Invalidilittoa ja sen taloudellisen voiton tavoittelua vastaan.

      Poista
    2. Blogissani on käyty monenlaista keskustelua, kiitos siitä. Jotkut kirjoittajat haluavat pysyä anonyymeinä. Olisi kuitenkin hyvä, että Validiapalveluissa tiedettäisiin tarkasti, mistä konkreettisesta asiasta on kunkin asukkaan kohdalla kysymys ja missä yksikössä. Toivon, että Anonyymit ottavat yhteyttä Validiayksikön palvelupäällikköön ja kertovat yksityiskohtaisesti asian, johon muutos tarvitaan. Vain yksilöimällä asian ja yksikön, voimme parantaa toimintaa.
      Myös yhtiön toimitusjohtaja Päivi Harmaakorpi ottaa vastaan konkreettisia parannusesityksiä paivi.harmaakorpi@invalidiliitto.fi. Viime kesänä on perustettu asukasraati, joka käsittelee myös sille esitettyjä ideoita, ajatuksia ja parannusehdotuksia.
      Ne, joille Validiatalojen toiminta on vierasta, ovat tervetulleita tutustumaan toimintaan.

      Poista
  11. Tiedoksenne valtakunnallisen asukasraadin sähköpostiosoite: asukasraati.validia@invalidiliitto.fi

    VastaaPoista
  12. Kiitos huolenpidosta. Osakeyhtiön toiminnasta on viimekädessä vastuussa sen enemmistöosakas eli tässä tapauksessa Invalidiliitto ry.
    Sanot, että yksilöimällä asian ja yksikön, saadaan aikaan parannus. Totean vain, että esimerkiksi aikaisemmin esille tullut, Turun yksikön ongelmat ulkoistettuun siivoukseen liittyen, on asukkaiden toimesta tuotu esille lukemattomia kertoja eri tasoilla organisaatiossa. Ja tänä syksynä jopa saimme lupauksen, että palveluntuottaja vaihdetaan. Mutta muutaman viikon päästä terveisinä Validia-päiviltä tuli viesti, että mitään muutoksia ei tehdä. Mikäli asukkaat eivät kuitenkaan edelleenkään ole tyytyväisiä siivouspalveluihin, heitä pyydettiin antamaan asiasta palautetta. Kysyisinkin nyt: montako vuotta huonosta palvelusta pitää reklamoida ennen kuin asiassa ryhdytään toimiin? Tämä tieto olisi tarpeen, jotta turhautuminen ei lannista. Ellei sitten se ole peräti tarkoituskin yhtiön taholta.
    Siivous on vain yksi esimerkki asioista, jotka eivät etene niiden yksilöimisestä huolimatta.
    Kiitos valtakunnallisen asukasraadin sähköpostiosoitteesta, sille ehkä löytyy käyttöä, vaikka hieman raadin uskottavuutta nakertaa se seikka, että jäsenet on valittu yhtiön johdon toimesta.

    VastaaPoista
  13. Viranomaisen tominnan julkisuudesta annetun lain 12 § sanotaan, että henkilöllä on oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta. Validian ja kunnan pitää saamieni tietojen mukaan tehdä jokaisesta asukkaasta yksilöllinen ostopalvelusopimus. Asukkaat ovat yrittäneet saada tätä itseään koskevaa asiakirjaa nähtäväkseen siinä kuitenkaan onnistumatta. Se onko kieltäjänä kunta vaiko Validia, on jäänyt jossainmäärin epäselväksi. Totuus lienee, että molemmat. Viimeisimmässä asukaskokouksessa asukkaat ottivat jälleen asian esille. Validian toimesta kokouksesta tehdyssä muistiossa ei kuitenkaan sanallakaan mainita, että kokouksessa on puhuttu asiasta. Tämä ei toki ole ensimmäinen kerta, kun muistiosta jää pois ns. hankalia asioita tai palvelun heikkoon laatuun liittyviä komentteja. Liekö sitten yhtiöllä tarve saada aikaan vain sellaisia papereita joissa toiminta näyttää kaikinpuolin hyvältä.
    Ellei asukas saa yksilöllistä ostopalvelusopimustaan nähtäväkseen hänen on mahdoton tietää kummassa on vika, kunnassa vaiko Validiassa, kun palvelut eivät ole riittävät. Validia sanoo, että kunnat eivät maksa ja kunnat sanovat ostaneensa lain mukaan vammaiselle kuuluvat palvelut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Validia-palvelut tekee asiakaskohtaisen palvelusopimuksen kunnan kanssa tämän ostaessa palvelua. Sopimuksella yksilöidään asiakas, kenelle palvelua ostetaan. Muuta yksilöllistä ko. sopimuksessa ei ole, vaan varsinainen palvelun yksilöllistäminen tapahtuu sopimuksen jälkeen, kun Validia-palvelut tekee palvelusitoumuksen yhdessä palvelua käyttävän asiakkaan kanssa.
      Asiakaskohtainen ostopalvelusopimus on luonnollisesti palvelua käyttävän asiakkaan nähtävissä, mikäli kunta tämän mahdollistaa.

      Kiitos, että saatoitte tietoon epäkohdan asukaskokousmuistioista. Käytäntöä tarkennetaan välittömästi. Luonnollisesti muistiossa kuuluu olla kaikki ne asiat, jotka on esille otettu.


      Eija Kosunen
      palvelujohtaja
      Invalidiliiton asumispalvelut Oy

      Poista
    2. Kumma, kun aina tuppaa asioita unohtumaan!

      Poista
    3. Kunnat tekevät hallintopäätökset vammaiselle myönnetään vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen. Kunnat ostavat palvelun ja tekevät ostopalvelusopimuksen, jossa yksilöidään kenelle palvelu ostetaan. Palveluntuottaja tekee vammaisen kanssa palvelusitoumuksen, ehkä sosiaalityöntekijän läsnä ollessa, missä tarkennetaan palvelun sisältö ja jonka vammainen hyväksyy allekirjoituksellaan ja jota henkilökunta noudattaa kirjaimellisesti.
      Minkänlainen vammaisen oikeusturva on nykyisessä käytännössä?
      Eikö palveluasumisen sisällön määrittelyn tulisi tapahtua kunnan ja vammaisen välillä? Jos hallintopäätös yksilöisi palvelun käsittävän esimerkiksi perustarpeet, tukea tietyissä asioissa ja valvontaa toisissa, niin vammaisella olisi mahdollisuus käytännössä vaatia näitä palveluja itselleen. Nyt tämä yksilöinti tapahtuu sekä palvelusuunnitelmassa että palvelusitoumuksessa, mutta kumpikaan näistä asiakirjoista ei ole päätös, josta voisi valittaa. Palvelusuunnitelman sisältö hyvin paljon riippuvainen sosiaalityöntekijän asenteesta ja palvelusitoumuksen sisältö Validian työntekijän asenteesta.
      Ainoa mahdollinen oikeusturva jälkikäteisissä muistuksessa ja kantelussa.
      Molempien kautta muutoksen saaminen palvelun sisältöön vaikeampaa kuin normaalin hallintopäätöksestä valittamisen kautta.
      Palveluasumisessa oikeusturva on melko heikolla tasolla.




      Poista
  14. Kyllä, yllä mainittu pitää paikkansa. Olen useaan otteeseen törmännyt samaan asiaan. Muistioista ja pöytäkirjoista jätetään pois asiat, joissa on epäselvyyksiä Validian osalta. Kaikki asiat käännetään myös niin, että asiakkaalla olisi ongelmia itsensä kanssa. Ostopalvelusopimuksia ei ole näkynyt! Valetta ja vääristeltyä tietoa syötetään päin naamaa sekä Validian että kuntien toimesta. Molemissa päissä ilmeisesti kuvitellaan, että vammaiset eivät ole täysjärkisiä ja heille voi syöttää mitä tahansa P....AA päin naamaa.

    VastaaPoista
  15. Perustulain 6§ puhutaan yhdenvertaisuudesta. Ihmiset ovat sen mukaan yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei asettaa ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan vammaisuuden tai muun henkilöön littyvän syyn perusteella. Kuntaliiton yleiskirjeessä 16/80/2009 "Vammaispalvelulain muutokset" sanotaan "Asumispalveluiden piirissä olevien vaikeavammaisten henkilöiden avun tarve päivittäisissä toimissa turvataan asumispalveluyksiköiden henkilökunnan avulla".
    Mitä Invaldiliitto on tehnyt tämän Perustulain vastaisen ohjeistuksen muuttamiseksi? Vai onko olemassa jokin hyväksyttävä peruste mikä oikeuttaa asettamaan vammaiset eri asemaan vuokranantajan perusteella? Jos on kertoisitteko sen?

    VastaaPoista
  16. Invalidiliiton tiedote 21.10.2013 otsikolla "Kuntien vammaispalvelut vastaavat paikoin huonosti todellisiin tarpeisiin" kertoo, että Kuluttajaparlamentti vaatii vammaispalveluiden käyttäjille lisää vaikuttamismahdollisuuksia. Tiedotteen mukaan ongelmia tarpeiden ja palveluiden vastaavuudessa on havaittu erityisesti, kun kunta ostaa vammaispalvelut. Niin ikään tiedotteessa todetaan, että on ongelmallista ja rajoittavaa mikäli on vain yksi tapa järjestää vammaispalvelu. Asiakkaalla pitäisi olla mahdollisuus valita itselleen parhaiten sopiva.
    Käsitykseni mukaan vakeavammaisten palveluasuminen on lähes säännönmukaisesti kuntien ostopalveluna toteuttama vammaispalvelu ja Invalidiliiton Asumispalvelut Oy tuottaa valtaosan ko. palvelusta. Ainakin Turun Validia-palveluissa on käytössä vain yksi tapa järjestää palvelut. Saamieni tietojen mukaan näin ei ole kaikissa Validian yksiköissä. Joissakin palvelut järjestään asiakkaan yksilöllisiset tarpeet huomioiden, ainakin jossain määrin.
    Toivottavasti Invalidiliiton Asumispalvelut Oy saattaa tietoonsa ko. Invalidiliiton tiedotteen ja ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin palveluidensa saattamiseksi asianmukaiselle tasolle jokaisessa yksikössä: yksilölliset tarpeen mukaiset palvelut lakien, säännösten ja ohjeistusten mukaisesti.

    Myös Invalidiliiton lakimiehen kirjoitus jokinaikaa sitten IT-lehdessä olisi syytä kaivaa Oy:n puolella esille. Siinä kun yksiselitteisesti todettiin, että palveluasumisessa asiakkaan kuuluu maksaa vain niistä palveluista mitä hän käyttää. Näin ei taida asia olla tällä hetkellä Validia-palveluiden asiakkaiden kohdalla, jos palvelun järjestämisvastuussa on kunta.

    VastaaPoista
  17. Taannoisessa 45-minuuttia ohjelmassa muistaakseni todettiin, että liitto jääräpäisesti toteuttaa konseptiaan vammaisen itsenäisestä elämästä. Totta varmaankin. Joku kommentoi heti ohjelman jälkeen netissä, että huono palvelu on verhottu itsenäiseen elämään kouluttamiseksi. Totta varmaan tämäkin. Tässäkin Marjan blogissa on taannoin käsitelty itsenäistä elämää. Liiton sivuilla on valokuva-albumi jonka viimeisessä kuvassa henkilö lukee monien apuvälineiden avulla kirjaa. Mietin kuka nykyisin määrittelee sen millaista itsenäistä elämää vammainen elää palvelutalossa? Ja totta tosiaan, itsenäisen elämän määrittelevät pitkälti muut tahot kuin vammainen itse ja usein näillä määrittelijöillä on vieläpä vääristynyt käsitys siitä mitä itsenäisellä elämällä tarkoitetaan.

    VastaaPoista
  18. Jossakin julkisuudessa Validia-palveluiden yhteydessä komentoitiin Invalidiliiton tehneen virhearviointeja. Tarkemmin näitä väitettyjä virhearviointeja ei avattu. Tarkotettiinko Invaldiliiton Asumispalvelut Oy:n perustamista, vaiko kenties sen osakkeisiin ja hallinnointiin liittyviä ratkaisuja, vaiko yhtiön strategioita, organisaatiota yms. Ehkäpä kaikkia näitä, kun puhuttiin monikossa virhearvioinneista.
    Yleensä asiat joissa tehdään virhearviointeja eivät menesty. Toisin on tämän yhtiön kohdalla. Raha tuottavaan toimintaan tulee kunnilta, joilla on vastuu järjestää ko. palveluja asukkailleen. Ihmetyttää suuresti millä kunnat on sitoutettu tähän palveluiden järjestämistapaan. Ovatko kunnat niin laiskoja, etteivät viitsi muutaman hassun asukkaan takia päätään vaivata, kun tarjolla on sellaisen luotettavan tahon kuin Invalidiliitto järjestämää palvelutuotantoa. Ostamalla kauniita lupauksia saadaan nämä ihmiset pois jaloista aiheuttamasta vaatimuksillaan ongelmia. Sitten kaikki hoituukin helposti. Palveluntuottaja pitää siitä huolen, ettei kunnan sosiaalitoimea tai sosiaaliasiamiehiä nämä vammaiset ole häiritsemässä. Ainoa mistä yksiköissä asuva vammainen saa viranomaisten edellytämää tukea reklamoidakseen palvelusta, on Invalidiliiton sosiaalityöntekijän yhteystiedot, jossa ko. henkilöä kutsutaan myös sosiaaliasiamieheksi. Olisi mielenkiintoista tietää millaisia yhteydenottoja ja toimenpiteitä tälle sosiaaliasiamiehelle on kertynyt. Kuntien sosiaaliasiamiehethän raportoivat vuosittain julkisuuteen näistä asioista.
    Vai onko taustalla jotakin muuta kuin laiskuutta? Eikö olisi jo aika rehellisesti keskustella asioista? Miksi palveluasuminen on tässä jamassa kuin se tänään on?

    VastaaPoista
  19. Postilaatikkoon kolahti Validia, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n sidosryhmälehti. Päälikannessa lukee isolla "Elämää omilla ehdoilla". Lehdessä mm. artikkeli "Työmme laatu tunnetaan" jossa luetellaan kaikki yhtiön saamat sertifikaatit ja merkit. Mainoslauseita mm. "Kehitämme joustavia, ympärivuorokautisia palveluja, joissa Invalidiliiton arvot ovat vahvasti mukana". Risto jää hyvällä mielellä eläkkeelle ja Päivi toivoo ja pyytää aktiivista palautetta yhtiön toiminnasta ja ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.
    Kiitos lehdestä. Ensimmäinen ajatus sen luettuani oli, että mikäli olisi kyse kuluttasuojalain alaisesta asiasta, niin pitäisi pohtia täyttyvätkö harhaanjohtavan mainonnan kriteerit. Mutta koska kuluttajansuojaa ei ole, niin se siitä. Toivotan Ristolle oikein mukavia eläkepäiviä ja toivon, että ehdit käymään usein Valdiassa asuvan hyvän ystäväsi luona.
    Uuden toimistusjohtajan toivotan lämpimästi tervetulleeksi ja uskon, että varmasti saat eväitä toiminnan kehittämiseen, kun uskallat kohdata käyttäjäasiakkaat aidosti sydämellä ja asettua heidän asemaansa. Palveluasunto on henkilön koti, jossa pitäisi voida elää kuten ihmiset yleensä kotonaan elävät. Joidenkin kohdalla asumisyksikön henkilökunta on perhe, jolloin elämän pitäisi olla kodinomaista koko yksikössä.
    Jokainen ihminen on yksilö, niin myös vammainen ihminen. Yksilölliset tarpeen mukaiset palvelut ovat asia, jota ei voi yhteen muottiin puristaa, kuten nyt on tehty.
    Kohta on Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla, hyvän Joulun odotusta!

    VastaaPoista