maanantai 1. heinäkuuta 2013

Unelmista totta

Heinäkuu on alkamassa ja monella kesäkausi tai kesäloma hyvässä vauhdissa. Moni on suunnitellut unelmiensa lomaa koko talven ehkäpä monta vuotta. Mielikuvitus lentää, kaikki on unelmissa mahdollista. Unelmat lisäävät onnellisuutta. Jokainen voi unelmoida niin paljon kuin haluaa, se ei onneksi maksa mitään.

Unelmien toteuttaminen on eri asia. Unelmien toteuttaminen vaatii ensimmäistä konkreettista askelta. Tarvitaan uskallusta, jotta ensimmäinen askel johtaa kohti tavoitetta. Eräs ystäväni sanoi kerran, että kun ihminen tietää, mitä hän haluaa, keinot asioiden toteuttamiseen löytyvät aina tavalla tai toisella.

Sähkömopolla Helsingistä Rovaniemelle, käy kannnustamassa


Juuri äsken keskustelin Jan Huopaisen kanssa. Hän sai neljä vuotta sitten idean ajaa sähkömopolla Suomen halki. Tänään hänen unelmansa on toteutumassa. Tällä kampanjalla hän haluaa puhua kaikkien liikkumisen helppouden puolesta. Jan toteuttaa ainutlaatuisen tempauksensa ja ajaa sähkömopolla lähes 1250 kilometriä Helsingistä Rovaniemelle. Matkan varrella hän pysähtyy herättämään keskustelua esteettömyydestä. Tempauksen verkkosivut: hki-rniemi.yhdistysavain.fi, Facebook: www.facebook.com/HkiRniemisahkomopolla ja lisätietoa esteettömyydestä Helppo liikkua -sivusto: www.helppoliikkua.fi. Käy kannustamassa miestä, joka on toteuttamassa omaa unelmaansa.

Unelmien toteuttaminen on rankkaa

Elämäkerroista voi lukea ihmisten unelmista. Invalidiliiton perustaja Eino K. Kalervo halusi perustaa liikuntavammaisten järjestön. Hän onnistui, liitolla on edelleen oma tärkeä paikkansa yhteiskunnassa. Selkäydinvammayhdistys Aksonin perustaja Antti Dahlberg on unelmoinut omasta yhdistyksestä ja siitä, että selkäydinvammaisten kuntoutus ja elinikäinen hoito ja seuranta voitaisiin keskittää. Tästäkin unelmasta on tullut totta ja julkinen terveydenhuolto työskentelee asioitten konkretisoimiseksi. Vammaisjärjestöissä tavoiteltiin henkilökohtaista avustajaa subjektiiviseksi oikeudeksi 13 vuotta. Lopulta töitä paiskittiin kahden vuoden ajan viikoittain ja lakiuudistus henkilökohtaisesta avusta saatiin 1.9.2009. Jokainen unelma vaatii tekemistä. Unelman tavoittelemiseen on sitouduttava ja sen jälkeen vaaditaan toimintaa ja valmiutta uhrata määräämätön määrä tunteja asian hyväksi. Matkan varrella tuttua on tunne, miksi ihmeessä lähdinkään tähän? Tavoite tuntuu kaukaiselta ja työn määrä liian suurelta. Mutta voi sitä riemun päivää, kun unelman toteutuminen on konkreettisesti toteutumassa. Se jos mikä, antaa merkitystä elämälle.

Sitkeä seilori Atlantilla

Minullakin on ollut monia unelmia, joista yksi oli päästä purjehtimaan maailman ympäri. Hankin purjeveneen työkaverin kanssa, menin silloisen Suomen Invalidien Urheiluliiton purjehduskursseille, lisäsin osaamistani työväenopiston navigointikurssilla, osallistuin moniin purjehdustapahtumiin ja luin vinon pinon tarinoita maailmanympäripurjehtijoista. Koko ajan mielikuvissani näin itseni purjehtimassa maailmalla. Ja sitten PAM, eräänä päivänä tuli soitto, haluanko lähteä Kuunari Helenalla purjehtimaan Atlantille. Mukaan otettaisiin kolme vammaista purjehtijaa. Siinä se oli, kaikki mistä olin unelmoinut. Kun tilaisuus tarjoutui, aloinkin pelätä, ei, en uskaltaisi sittenkään. Oli löydettävä uskallus siirtyä oman epämukavuusalueen ulkopuolelle. Ja niin lensimme 16 hengen porukalla St. Martenin saarelle, josta siirryimme kumilautoilla Kuunari Helenalle. Elin unelmaani todeksi joka hetken, tässä ja nyt. Tortola, Dominikaaninen tasavalta, Puerto Rico ja määränpäänä Bermuda, aurinkoisia päiviä, palmut heiluivat, rannat olivat juuri sellaisia kuin matkailumainoksissa, unelmien täyttymys! Kunnes vietimme viisi päivää hurjassa myrskyssä Altantilla. Valtavia aaltoja, purjeitten repeämistä, merisairautta, pelkoa selviämisestä. Tämäkö oli sitä, mistä olin unelmoinut? Jälkeen päin kokonaisuus oli loistava. Tuo matka kaikkineen tallentui mielen kovalevylle sellaisessa muodossa, jossa ne varmasti pysyvät ja sieltä ne löytyvät tarvittaessa.

Kerro, mitä olet tavoitellut ja toteutuiko unelmasi!

1 kommentti:

  1. Kerran oli unelma. Unelma uudesta kodista. Unelma toimivasta avustajapalvelusta. Unelma kodinomaisesta asumisesta. Unelma hyvästä elämästä.

    Kaikki näytti hyvältä. Uusi talo oli lähes valmis, palvelujen tuottajan johto lupasi avustajia 4-5 aamuun ja 3-4 iltaan, luvattiin siivouksen muuttuvan paremmaksi. Kaiken piti olla kohdallaan.

    Vaan kuikas sitten kävikään. Talo valmistui. Muutettiin. Elettiin.

    Talossa jonkiverran ns. suunnittelun kukkasia mitkä nyt ponnistelujen jälkeen pääosin korjattu. Energiaa siihen on palanut muutaman työviikon tai -kuukauden edestä. Unelma uudesta kodista ehkä jollakin tasolla toteutunut, ei ehkä ihan täydellisenä, mutta eihän ne unelmat aina kokonaan toteudu.

    Muut alussa mainitut unelmat ovatkin sitten kansiossa "ollutta ja mennyttä". Lupaus avustajamääristä on kokenut pahan inflaation: onko enää edes 2 per vuoro samoin lupaus siivouksesta oli ja meni.

    Unelma hyvästä elämästä ei toteutunut. Ollaan lähtöpisteessä tai jos ihan rehellisiä ollaan niin vähän sen alapuolella.

    Mutta onneksi se oli vain pieni unelma. Ja nyt voi ottaa uuden unelman; vaikka asiakaslähtöinen yksilöllinen palvelu. Siitä unelmoidessa ja odottaessa aika kuluu rattoisasti tai ainakin se kuluu, kunnes loppuu.

    VastaaPoista