maanantai 15. lokakuuta 2012

Apuvälineet osallistavat arkeen

Kepit, pyörätuoli ja tukisidokset ovat jokapäiväiset seuralaiseni. Sain syksyllä uudet tukisidokset ja näin läheltä, miten tarkkaa ja yksityiskohtaista millimetrityötä tukisidoksen tekeminen on. Millinkin heitto väärään suuntaan saattaa aiheuttaa selkä- tai lonkkakipuja. Poliokoivet vaativat monenlaista yksilöllistä räätälöintiä tukisidoksilta ennen kuin ne toimivat hiertämättä ja painamatta.

Kerro, mitä vaikutuksia kilpailuttamisella on ollut!

Apuvälineen valmistajien osuus on ensiarvoisen tärkeä. He tuntevat asiakkaittensa  tarpeet, ymmärtävät viimeisimmän teknologian ja osaavat soveltaa erilaista osaamista räätälöitävään apuvälineeseen. Jokainen vammainen henkilö haluaa luottaa siihen, että tukisidokset, proteesit ja pyörätuolin räätälöinti  onnistuu kertaheitolla. Kilpailutus on aiheuttanut monelle vammaiselle henkilölle turhaa vaivaa: uusi apuvälinetuottaja ei olekaan ollut asiantuntija apuvälineen valmistuksessa. Tällöin apuvälineen tekeminen vie aikaa, korjaukset tulevat kalliiksi, aikaa ja euroja kuluu. Apuvälineen tuottajien kilpailutuksessa peräänkuulutan harkinnanvaraisuutta.  

Apuvälineitä käyttävillä vammaisilla ihmisillä on monenlaisia vaatimuksia ja tarpeita käyttämiensä apuvälineiden suhteen. Apuvälineiden on palveltava vammaista ihmistä kaikissa tilanteissa nopeasti ja vaivattomasti. Apuvälineiden kirjo on valtava ja oleellista onkin apuvälineen räätälöinti ihmisen arkeen sopivaksi. Yksilöllinen, tarpeenmukainen, oikeanlainen apuväline turvaa  toimintakyvyn kompensoimalla vamman aiheuttamia haittoja sekä lisäämällä ja mahdollistamalla omatoimisuutta. Oikeanlaiset apuvälineet ovat osallistumisen edellytys. 

Yksilölliset apuvälineetkö työergonominen asia

Maassamme vallitsee tällä hetkellä erilaisia käytäntöjä apuvälineitten saannissa. Eri puolilla Suomea sairaanhoitopiirit noudattavat eri tavalla 1.1.2012 voimaan tullutta apuvälineasetusta. Apuvälineasetus sinänsä on hyvä. Kuitenkin ne vammaiset,  jotka asuvat asumispalveluyksikössä eivät saakaan esim. sähkösänkyä, koska sairaanhoitopiirit katsovat, että sänky helpottaa työntekijän työergonomiaa ja näin apuvälineen maksu tulee asumisyksikön maksettavaksi. Kyllä vaikeavammaiselle ihmiselle sähkösänky voi olla yksilöllinen apuväline, joka helpottaa monella tavalla hänen lepohetkiään ja yöuniaan.

Viime viikolla kuulin tapauksesta, jossa MS-sairastavalta henkilöltä evättiin pyörätuolin saanti, koska hän ei pystynyt itse pyörätuolia liikuttamaan. Terveydenhuolto katsoi apuvälineen helpottavan henkilökunnan avustamista. Tällaiset käytännöt asettavat vammaiset henkilöt eriarvoiseen asemaan ja voivat pahimmillaan johtaa siihen, että vammainen henkilö on sängyssä suurimman osan päivästä. Sairaanhoitopiireiltä edellytetään tarkkaavaisuutta näissä rajapintakysymyksissä.

Asiakkaalla oltava oikeus saada muutoksenhakukelpoinen päätös

Apuvälineasioissa on muitakin  ongelmia. Kun asiakas saa kielteisen päätöksen terveydenhuollon lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvasta apuvälineestä, hänellä ei ole muutoksenhakumahdollisuutta. Vammaispalveluissa muutoksenhaku turvaa oikeudenmukaista kohtelua palvelujen saannissa. Suomessa on kiireesti saatava terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin muutoksenhakuoikeus. Millä ihmeellä vammainen henkilö muuten voi valittaa kielteisestä päätöksestä.

Miten olet toiminut kielteisen päätöksen kanssa?